18.12.16

Bal Anat - tanssia jokaiselle

Team Scandinavia <3 Kuva: Jean-Marc Schneider

Bal Anat -näytöksestä on jo vierähtänyt tovi, mutta haluan kirjoittaa hieman tunnelmia tästä kokemuksesta. Lyhyt historiikki ensin, jos et yhtään tiedä, mistä on kyse. :) Bal Anat (Dance of he Mother Goddess Anat) sai alkunsa Kaliforniassa vuonna 1968, kun Jamila Salimpourin oppilaat esiintyivät renesanssifestivaaleilla (The Renaissance Pleasure Faire) ja tapahtuman järjestäjä hermostui ympäriinsä pyöriviin vatsatanssijoihin. Hän otti yhteyttä Jamilaan, jotta hän kokoisi kaikki tanssijat yhteen paikkaan. He saivat puolen tunnin esiintymisajan ja Jamila loi näytöksen, joka edelleen inspiroi tribal-tanssijoita ympäri maailmaa. Suhaila (Jamilan tytär) otti ryhmän haltuunsa vuonna 1999, jolloin myös koreografiat ja puvustus saivat päivitetyn ilmeen. Ryhmällä on pitkä historia ja noin kuukausi sitten saavutettiin yksi merkkipaalu lisää. Suhailan pitkäaikainen ja kunnianhimoinen oppilas, Maëlle, toi Bal Anatin ensimmäistä kertaa Eurooppaan, Brysseliin.

Tanssijoita tuli jokapuolelta Eurooppaa sekä Yhdysvalloista. Meitä oli yhteensä 35 tanssijaa lavalla. Etukäteen jännitti, miten jaksaisin tanssia ja hymyillä koko näytöksen ajan ja muistaisinko kaikki zillikuviot ulkoa. Onneksi meillä oli jopa kolmet kenraaliharjoitukset ennen itse näytöstä. Aloitimme harjoitukset perjantai-iltana, jolloin Suhaila oli ohjaamassa harjoituksia. Vaikka emme kaikki edes tunteneet toisiamme entuudestaan, niin silti yhteenkuuluvuuden tunteen aisti voimakkaasti. Meillä oli tämä yhteinen näytös, josta halusimme loistavan kokemuksen sekä itsellemme että yleisölle. Jokainen antoi harjoituksissa kaikkensa, vaikka väsymys painoi päälle.

Hymy ei hyytynyt läpimenossakaan. Kuva: Jean-Marc Schneider

Sama hetki. Kuva: Jean-Marc Schneider

Näytös oli sunnuntai-iltana, mutta ennen sitä oli tietysti läpimeno teatterilla. Ilmassa kihelmöi jännitys. Ensimmäinen läpimeno käytiin Suhailan dance companyn jäsenien vetämänä. Oli aivan mahtavaa saada heidät tanssimaan meidän kanssa, sillä heillä on jo ennestään kokemusta Bal Anat -näytöksistä. He toivat turvaa ja luottamusta meille ensikertalaisille. Teimme vielä toisen läpimenon Suhailan kanssa, minkä jälkeen oli aika astua yleisön eteen tai oikeastaan sekaan.

Yllätimme loppuunmyydyn teatterin 600 päisen yleisön tanssimalla ensin heidän joukossaan. Yleisö oli aivan mieletön. He elivät täysillä mukana koko näytöksen ajan ja näytöksen päättyessä yleisö nousi jopa seisomaan. Täytyy sanoa, että olihan se aivan älyttömän upea show! Minä tanssin kahden ruotsalaisen tanssijan kanssa turkkilaisessa Karshilama-tanssissa, joka oli näytöksen neljäs numero. Onneksi vuoromme oli alussa, sillä en olisi ehkä malttanut odottaa pitempään kaikelta jännitykseltä. Kun musiikkimme alkoi, keho virtasi adrenaliinia ja olin niin valmis tanssimaan kuin vaan voi olla. Vielä katsekontakti muiden kanssa ja tiesin, että muut tunsivat samoin. Meidän tanssissa oli yksi kohta, jossa kuljimme letkassa kaikkien "kuorotanssijoiden" ohi. Mikä mieletön tilaisuus katsoa kaikkia tanssijoita silmiin ja kyynelhän siinä meinasi tulla silmäkulmaan, kun kaikki kannustivat meitä. Loppunäytös meni aivan liian nopeasti. Toiseksi viimeisen tanssin aikana havahduin siihen, että kohtahan on yhteisen lopputanssin aika. En todellakaan olisi halunnut lopettaa vielä. Olin siis turhaan murehtinut sitä, jaksaisinko hymyillä koko näytöksen ajan. Zillikuviotkin opin hyvin harjoitusten aikana eivätkä ne tuottaneet ongelmia enää näytöksessä.

Helppo hymyillä. Kuva: Jean-Marc Schneider

Näytöksen loputtua. Kuva: Jean-Marc Schneider

Näytöksen loputtua kaikki olivat onnesta (ja ehkä myös vähän väsymyksestä) sekaisin. Kyyneleet olivat herkässä enkä niiltä välttynyt, kun tapasin vanhan tanssinopettajani Amsterdamin ajoilta. Oli myös aika tyhjä olo, kun pitkä projekti oli saanut päätöksensä. Seuraavana päivänä vapaapäivä tuntui erityisen hyvältä. Jamila L2-kurssi alkoi seuraavalla viikolla ja yhtenä kurssiaamuna saimme nähdä videomateriaalia näytöksestä. Katsoimme Ismaounin, joka oli ehdottomasti suosikkiesitykseni koko näytöksessä. Lava, tanssijat ja valot näyttivät videolla todella upealta. En malta odottaa, että näen koko näytöstaltioinnin.

Brysselin näytös oli ensimmäinen Euroopassa, mutta ei suinkaan jää viimeiseksi, sillä Bal Anat tekee paluun Eurooppaan keväällä vuonna 2018. Silloin näytöksen voi nähdä Tukholmassa, Lontoossa ja Brysselissä. Bal Anat on tanssinäytös, jota voin suositella ihan kaikille, vauvasta vaariin sekä tanssijoille että ummikoille. Näytös on visuaalisesti upea kokemus ja jokainen varmasti löytää laajasta tanssien kirjosta itseään miellyttävät esitykset. Toivon todella, että saan olla mukana tanssijana Euroopan kiertueella, sillä tämä kokemus oli itselleni hieno ja merkittävä. En varmaan koskaan aikaisemmin ole ollut niin onnellinen lavalla kuin Brysselissä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti